Salossa päivähoidossa ja esiopetuksessa on paljon eri puolilta maailmaa muuttaneiden perheiden lapsia. Monikulttuurisuus tuo uudenlaista sisältöä varhaiskasvatuksen toimintaympäristöön. Omia etnisiä tai kielellisiä vähemmistöryhmiämme Suomessa ovat saamenkieliset ja romanit sekä viittomakieliset.
Varhaiskasvatuksella on merkittävä asema maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisessa ja heidän lastensa elämänlaadun ja tulevaisuuden rakentumisessa. Lasten kulttuurinen tausta otetaan päiväkodissamme huomioon varhaiskasvatuksessa kehittämällä eri hoito-, kasvatus- ja opetustilanteisiin sopivia toimintatapoja. Salossa laaditaan jokaiselle lapselle varhaiskasvatuksen suunnitelma, lapsen vasu. Suunnitelmaan sisältyy kaksikielisyyden suunnitelma, joka toimii pohjana lapsikohtaisen työn suunnittelulle ja arvioinnille. Esiopetusvuonna laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma.
Aito ja luonteva varhaiskasvatus on mahdollista, kun varhaiskasvattajat pystyvät eri kulttuurien kasvatuksellisten ominaispiirteiden, arvojen ja käyttäytymismallien ymmärtämiseen. Tämä merkitsee, ettei kieltä, erilaisten kulttuuritaustojen ilmiöitä ja uskontoja enää koeta yhteistoiminnan esteinä sen enempää kuin muitakaan ihmisten erilaisia ominaisuuksia ja tapoja. Monikulttuurinen opetus on laadukkaan opetuksen tarjoamista kulttuurisesti ja etnisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa, ja samalla se on keino taata jokaiselle lapselle oikeudenmukaista kohtelua ja kasvatusta
Interkulttuurisuus on vuorovaikutusta kulttuurien välillä. Siinä korostuu ajatus tietoisuudesta, herkkyydestä ja vuorovaikutustaidoista sekä halu toimia erilaisissa kulttuurien kohtaamisen tilanteissa.Oppiminen puolestaan edellyttää jatkuvaa omien näkemysten ja asenteiden reflektointia. Interkulttuurisen herkkyyden kannalta on välttämätöntä omien ennakkoluulojen kohtaaminen ja asenteiden tarkistaminen. Kulttuurisen tietoisuuden
voi nähdä oman itsensä ja oman kulttuuritaustansa tuntemisena. Kulttuurinen tietoisuus on lisäksi tietoa toisista kulttuureista ja ihmisistä. Interkulttuurisesti pätevällä ihmisellä on taito olla kriittinen, nähdä ja ymmärtää asioita monesta näkökulmasta sekä taito asettua toisen asemaan ja tuntea myötätuntoa. Hänellä on myös kyky sopeutua, toimia ja vaikuttaa muuttuvissa olosuhteissa.
Kasvatuskumppanuuden pohjana on molemminpuolinen luottamus, kunnioitus ja tasavertaisuus. Vanhemmille tulee kertoa, että henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus, eikä perheen asioista kerrota ulkopuolisille. Vanhemmille kerrotaan myös, että keskusteluihin varataan tarvittaessa tulkki ja tulkilla on vaitiolovelvollisuus. Hyvä vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä tukee myös lapsen kielen kehitystä
Luonteva suhtautuminen erilaisia kulttuureita ja uskontoja kohtaan helpottaa luottamuksen ja kasvatuskumppanuuden rakentumista. Vanhemmat ovat oman kulttuurinsa parhaita asiantuntijoita, joten on hyvä kysyä vanhemmilta, miten he toivovat kulttuuriaan käsiteltävän päivähoidossa. Mikä on esimerkiksi tärkein huomioon otettava juhla islamilaisen, buddhalaisen, hindulaisen, tai ortodoksiperheen lapselle. Lapsen vasu turvaa sen, että lapsen ääni kuullaan ja vanhempien toiveet varhaiskasvatuksesta otetaan huomioon.
Vanhempia kiinnostavat arjen turvallisuus, ruokailu, ulkoilu, retket, päivälepo ja niiden järjestelyt. Vanhemmille annetaan mahdollisuus vaikuttaa, kun heille kerrotaan monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta, sen sisällöistä ja tavoitteista, ja kutsutaan vanhemmat tutustumaan päivähoidon toimintaan.
Monikulttuurisessa SaSSati:ssa lapsella on mahdollisuus tutustua jo päivähoidossa erilaisiin kulttuureihin, tapoihin ja tottumuksiin. Ne havainnot ja asenteet, jotka lapsi omaksuu päiväkodissa, vaikuttavat hänen käytökseensä kun hän menee kouluun. Lasta opetetaan kunnioittamaan erilaisuutta, liittyipä ne sitten ihon väriin, kulttuuriin, uskontoon, kieleen tai vammaisuuteen. Kaikki lapset
ovat erilaisia ja ainutlaatuisia. Kasvattaja tarttuu lasten kysymyksiin avoimesti, se auttaa lasta arvostamaan moniarvoisuutta.
